Matka etenee Martineziin

Pari päivää palattuamme Martinezistä, talossa asuva vanhempi mies Clint soitti Robin puhelimeen ja pyysi puhua kanssani ja hän kertoi, että on saanut selville A:n todellakin asuneen vielä vuosi sitten talossa. (Tähän väliin A siis on Alex ja saan puhua hänestä täällä nimellä. Käytin A:ta, koska en ollut varma olisiko hänelle ok jos puhun hänestä hänen nimellään.) Clint kertoi, että tarjous huoneesta talossa on edelleen voimassa jos tahdon tulla etsimään Alexia. En kuitenkaan Robin kuunnellessa vieressä pystynyt kunnolla keskittymään puheluun ja päätinkin puhelun jälkeen mennä kylpyhuoneeseen soittamaan rauhassa. Sovimme Clintin kanssa, että tulen Martineziin parin tunnin kuluttua ja, että hän hakisi minut sitten juna-asemalta. Mietin vähän mitenhän Rob suhtautuu lähtööni, mutta hän otti sen tosi hyvin ja oli enemmän vaan huolissaan miten selviän junalle ja junalla yksin. Meikkasin, pakkasin tavarani ja hyvästelin Robin ja lähdin juna-asemalle.

Rob antoi minulle tarkat ohjeet junalle selviytymiseen, mutta paikalle saapuessani en osannut käyttää laitetta, jolla ladattiin junalippu ja viime kerralla korttini ei edes toiminut siinä laitteessa. Kysyin neuvoa aasialaistaustaiselta mieheltä ja hän sitten sanoi, että voi antaa oman korttinsa minulle, että siellä pitäisi olla vielä 12 dollaria. Junamatka Martineziin on jonkun 7 dollaria. Junassa minua jännitti ihan älyttömästi, koska en ikinä Suomessakaan matkusta junalla ja koko juna homma oli tuolla ihan erilainen. Jutustelin junassa istuessani aina vierustovereilleni ja varmistelin millä pysäkillä minun pitää poistua, sillä minua pelotti, että en ehdi ajoissa junasta, sillä pysähdys oli aina tosi lyhyt ja siinä piti jo ennen pysäkkiä aina varautua nousemaan oven suuntaan. Pisimmän aikaa vieressäni istui nainen joka matkusti viimeisimpään pysäkkiin Antiochiin asti ja kerroin hänelle koko tarinan ja miksi menen Martineziin ja hänkin sitten sanoi, että olen älyttömän rohkea kun tulen maailman toiselta puolen tapaamaan jotain ja ihmetteli miten joku voi jättää minut lentokentälle ja yksin San Franciscoon. Hän myös piti huolen, että nousen oikealla pysäkillä pois ja toivotti onnea Alexin löytämiseen.

Martinezin juna-asema on ihanan pieni ja siellä minun oli tarkoitus etsiä yleisöpuhelin, jolla soittaisin Clintin hakemaan. Kysyin mukavan näköiseltä pariskunnalta tietävätkö he missä asemalla on yleisöpuhelin ja nainen yllättäen tarjosi, että voin lainata hänen puhelintaan. Soitin Clintille ja hän kertoi tulevansa hakemaan minua. Kerroin pariskunnalle taas miksi olen Martinezissa ja, että tulen Suomesta asti ja he huolestuivat minusta ja halusivat jäädä odottamaan, että minua varmasti tullaan hakemaan ja etten päädy mihinkään vääriin käsiin. Clint saapui ja juttelimme vielä hetken ja pariskunta jätti minulle puhelinnumeronsa jos tulee jotain ja halusivat talon osoitteenkin varmuuden vuoksi ja itseasiassa illalla pariskunta tulikin käymään talolla kun halusivat varmistua, että kaikki on hyvin. Ihan uskomatonta miten olen tällä reissulla törmännyt niin mielettömän ihaniin ja auttavaisiin ihmisiin ettei mitään rajaa. En ole koskaan eläessäni törmännyt missään tälläiseen samaan.

Syy miksi jouduin ihan etsimään Alexia oli se, ettei hän halunnut kertoa missä on, eikä suostunut tapaamaan, mutta itse olin päättänyt, että nyt kerran kun matkustin maapallon toiselle puolelle niin en lähde sieltä häntä tapaamatta. Onhan se vähän hullua, mutta jos palaisin Suomeen näkemättä häntä niin miettisin aina, että mitä jos. Alex oli keksinyt hätävalheen kun olin saanut selville, ettei hän enää asu talossa ja kertoi ostaneen ison matkailuauton, jossa väliaikaisesti majailee. Clint sanoi minulle, että nyt kesämekko vaihtoon ja rennompaa päälle me lähdemme läheisiin Rv parkkeihin etsimään Alexia. Olimme kuin etsiviä, kyselimme ihmisiltä, mutta kukaan ei ollut nähnyt Alexia tai koiria ja etsintöjen päätteeksi menimme Clintin ystävän Ronin luokse, joka lupasi selvittää Alexin rekisteritunnuksella mahdolliset saatavilla olevat yhteystiedot. Myöhemmin kuitenkin kävi ilmi, että autokin on jonkun toisen nimissä. Päätimme jatkaa etsintöjä toisena päivänä.

Talossa asuu Clintin lisäksi 2 muuta miestä ja kaikki ovat vähän vanhempia miehiä. Talolla myös pyöri usein talon päävuokralaisen Georgen entinen tyttöystävä Caroline, joka on aivan ihana ihminen. Vietin talolla ollessani Clintin ja Carolinen lisäksi aikaa myös Jerryn kanssa. Yhtenä päivänä lähdimme Jerryn kanssa Bethel Islandiin RV parkkeihin tuloksetta etsimään Alexia, sillä Badoo sovelluksen mukaan Alex oli viimeisimpänä ollut siellä. Kävimme matkan varrella Claytonissa ja siellä oli tämä aivan ihastuttava pieni pubi Clayton Club Saloon. Clayton oli muutenkin vähän sellainen vanhanajan länkkärityylinen pieni paikka ja pubi oli ihan samaa tyyliä. Katosta roikkui bootseja ja rintaliivejä. Olo oli ihan kuin oikeassa saluunassa! Sain ihan hirveästi huomiota punaisen tukan ja super vaalean ihon takia koko reissuni ajan ja pubissakin ollut vanhempi mies huomautti minulle, että olen vähän palanut. Olin tosiaan ollut tunnin verran auringossa puhistamassa uima-allasta 😄

Jerry käytti minua myös ajelulla Harley Davidsonillaan ja se oli ensimmäinen kerta moottoripyörän kyydissä! oli hurjan kivaa. Käytiin muutamaan otteeseen ravintolassa Jerryn kanssa ja kierrettiin parit pubitkin. Jerry sanoi minulle, että alkuun kun kuuli, että heidän luokseen on tullut tyttö Suomesta niin hän ajatteli, että koko tarinani voi ihan hyvin olla ihan valhetta ja yöllä ryöstän ja murhaan kaikki. Sitten hän kuitenkin sanoi, että minussa on jotain, että ihmiset luottavat minuun. Ei kukaan muu voisi vaan mennä jonkun oven taakse ja ihmiset ottaisi tuntematonta heille asumaan. Hän myös sanoi, että minulla on oltava suojelusenkeli matkassa, sillä minulla on käynyt niin hyvä tuuri, että olen päätynyt heidän luokseen.